lauantai 28. kesäkuuta 2014

Manner-Euroopan ja Britannian vastakkainasettelu kovenee


Blogasin aiemmin, että "Hunni on aina joko kurkullasi tai jalkojesi juuressa". Nämä kuuluisat sanat lausui Iso-Britannian sodanaikainen pääministeri, Winston Churchill.

Britannia on siitä hyvä maa, että se on anglo-kulttuuria. Anglo-kulttuuri on jotakuinkin vahvinta konservatiivien tukialuetta. Mm. Kanada ja Australia ovat menestyneet maina hyvin konservatiiviensa vuoksi. Näissä maissa ei ole samanlaista "hyvinvointi"järjestelmää kuin monessa manner-Euroopan maassa.

Lähtökohtaisesti voisi sanoa, että Britanniassa menestyt, jos olet sosiaalinen, ahkera ja ystävällinen - ja omaat jonkin ammatin.


Junckerin valinta komission puheenjohtajaksi kiristää EU:n ja Britannian välejä

Nyt luxemburgilainen, kristillis-oikeistolainen Juncker on valittu EU:n komission johtoon. Junckerin katsotaan edustavan manner-eurooppalaista linjaa. Britannialla taas on oma valuuttansa, punta siis, ja verrattain hyvin toimiva talous, ja talousliberaali anglo-kulttuurinsa.

Ei varmaan ole kaukaa haettu, että Brysselissä haluttaisiin liittää Britannia tiiviimmin Eurooppaan ja euroalueeseen.

Kuten kirjoitin aiemmin, maailma on siirtymässä samoihin alkuasetelmiin, jotka vallitsivat ennen I/II maailmansodan alkua.

Itse toivon, että Britannia säilyy itsenäisenä maana, jolla on oma, vahva valuuttansa.

Ongelma vain on siinä, että Euroopan talouden yskähdellessä manner-eurooppalaisille poliitikoille muodostuu yhä kovempi kiusaus naittaa Britanniaa tiiviimmin EU:hun.

Alkuasetelma EU:n ja Britannian vastakkainasettelulle on näin valettu. Ihan samalla tapaa natsi-Saksa ja Britannia ajautuivat törmäyskurssille 1930-luvulla.


keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Kuinka paljon yhteiskunnan tukea on tarpeeksi?

Suomessa saat tänä päivänä monenmoista tukea "ilmaiseksi" tai "puoli-ilmaiseksi" yhteiskunnalta - joko kunnilta tai valtiolta. Tietenkin joku ne joutuu maksamaan verojen kautta, ennemmin tai myöhemmin.

Sen sijaan voidaan kysyä, että kuinka paljon yhteiskunnan tukea on tarpeeksi?

Suomessa on mahdollisuus saada työmarkkinatukea, työttömyyspäivärahaa, ansiosidonnaista päivärahaa, opintorahaa, asumistukea, opintolainan valtiontakausta, edullista julkista terveydenhuoltoa, työohjausta, sosiaalipalveluja, starttirahaa, yritystukia, maataloustukia, koulutuspäivärahaa, opiskelijoille maksutonta koulutusta monelta koulutushaaralta, kotiapulaisia, omaishoitajan avustusta jne.

Ei tuossa listassa ole varmaan läheskään kaikki etuudet ja palvelut, joita yhteiskunnalta on mahdollista saada.

SUMMA SUMMARUM

Itse kuitenkin väitän näin, että joillekin mikään määrä yhteiskunnan tukea ei ole koskaan tarpeeksi. Voidaan tarjota vaikka minkälaista koulutusmahdollisuutta samalla kun yhteiskunta maksaa kaikki elinkustannukset - eikä sekään loppujen lopuksi riitä.

Itse kannatan linjaa, jossa näitä tukia tai palveluita ei yksinkertaisesti ole. Samalla linjani on vastapainona niille, joiden mielestä yhteiskunnan tulee hoitaa aivan kaikki ja tarjota aivan kaikki.

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Suomen 20 suurimman kaupungin työttömyysprosenttien tarkastelua


Useimmissa on käytetty lähteenä Ilta-Sanomien artikkelia, jonka tiedot päiväytyvät syyskuun loppuun 2013. Käytetty myös kaupunkien omia info-sivuja, ja lehtien nettiartikkeleja.

Koko Suomen työttömyysprosentti oli 9,0 huhtikuussa 2014 (Tilastokeskus).

---

Helsinki 9,9 % (2013 kesäkuu)
Espoo 8,3 % (maaliskuu 2014)
Tampere 15,6 % (syyskuu 2013)
Vantaa 10,1 % (kesäkuu 2013)
Oulu 17,3 % (heinäkuu 2013) - korkea työttömyys suurista kaupungeista

Turku 13,9 % (syyskuu 2013)
Jyväskylä 15,0 % (koko vuosi 2013)
Kuopio 10,6 % (syyskuu 2013)
Lahti 17,7 % (helmikuu 2014) - korkea työttömyys suurista kaupungeista
Kouvola 14,6 % (helmikuu 2014)

Pori 13,8 % (koko vuosi 2013)
Joensuu 14,8 % (syyskuu 2013)
Lappeenranta 12,1 % (syyskuu 2013)
Hämeenlinna 10,2 % (syyskuu 2013)
Vaasa 9,4 % (maaliskuu 2014)

Rovaniemi 13,8 % (toukokuu 2013)
Seinäjoki 9,2 % (syyskuu 2013)
Kotka 19,3 % (2013 loppu) - korkea työttömyys
Mikkeli 11,5 % (syyskuu 2013)
Salo 15,5 % (maaliskuu 2014)

---

SUMMA SUMMARUM 1
Työttömyys ohittanut 10 % "haamurajan"

2000-2010 ajanjaksolle oli tyypillistä, että työttömyys pysyi verrattain alhaisena, keskimäärin 10 %:ssa tai alle melkeinpä jokaisessa kaupungissa.

Nyttemmin suuria kaupunkeja, joissa työttömyys on 15 % tai yli, on yhteensä 6 (Tampere, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Kotka, Salo). Kaupunkeja, joissa työttömyys on 10 % - 14,9 % taas on 10.

Toisin sanoen 16 suurinta kaupunkia 20:stä ylittää 10 % työttömyysprosentin. Mielestäni se on paljon, jos 10 % pidetään jonkinlaisena työttömyyden "haamurajana".


SUMMA SUMMARUM 2
Työttömyys vakiintuu kaupungeissa 10-15 % tasolle

Jos "kehitys" jatkuu samansuuntaisena, vakiintuu monen kaupungin työttömyysaste johonkin 10-15 prosenttiin. Ongelmallisimmat kaupungit tulevat hipomaan 20 % tasoa.


SUMMA SUMMARUM 3
Erityisesti kaupungit tulevat olemaan ongelmallisia työttömyyden kannalta

Suomalaisiin kaupunkeihin tiivistyy moni ongelma. Korkea vuokrataso, asuntojen verrattain vaikea saatavuus, elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden korkea/nouseva hintataso.

Tämä yhdistettynä suomalaisten työ- ja koulutusmarkkinoiden jäykkyyteen tietää sitä, että työttömyys tulee nousemaan kaikissa suurissa kaupungeissa.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Kunnioittakaa Suomen pääministeriä, Alexander Stubbia!


Eli eilen Alexander Stubb valittiin Suomen pääministeriksi Kokoomuksen puoluekokouksessa.

Joillekin suomalaisille valinta näyttää kuitenkin olevan vaikea niellä. Tulee mieleen, että kannattavatko he suomalaista demokratiaa vain ja ainoastaan silloin, kun se tuottaa heitä miellyttäviä ratkaisuja? Vai onko heillä jonkinlaisia auktoriteettiongelmia tai asenneongelmia?

Mm. vasemmistoon päin kallallaan oleva YLE on jo ehtinyt "kauhistella" Stubbin valintaa.

Joka tapauksessa Stubb on ihan samanlainen pääministeri, kuin Katainen, Vanhanen tai Lipponen häntä ennen. Demokraattisen prosessin kautta valittu. Kokoomushan on edelleen suurin eduskuntapuolue 44 eduskuntapaikallaan ja 22 % eduskuntavaalikannatuksella.

Voimme kaikki olla montaa mieltä Stubbin hymystä ja EU-myönteisyydestä, mutta mitäpä jos osoittaisimme myös kunnioitusta hänelle, Suomen pääministerille?

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Suomalaisilla on edessään kolme oppimiskokemusta


Kirjoitin aiemmin huhtikuussa, että suomalaisilla on edessään kaksi oppimiskokemusta, tai haastetta.

Suomen julkissektorin ja talouden uudistaminen

Ensimmäinen näistä on rakenteellis-taloudellinen. Demareiden ja muun vasemmiston ikäväksi Kokoomus on oikeassa siinä, että Suomen taloudellis-yhteiskunnallis-juridista ympäristöä on uudistettava. Tai muuten käy kaikille suomalaisille hullusti. Esimerkiksi teollisuutta siirtyy koko ajan Suomesta Itä-Eurooppaan. Oikeammin sanottuna suomalaisten pitäisi uudistaa omaa asennettaan.

Todellisen tarkastelun kestävä turvallisuuspolitiikka

Toinen haaste on turvallisuuspoliittinen. Venäjän tilanne ei ole parempaan päin. Ukrainan kriisi on vaikuttanut Venäjän talouteen negatiivisesti, eikä käännöstä parempaan ole juuri näkyvissä. On mahdollista, että Venäjä kriisiytyy sisäisesti 10-20 vuoden sisällä. Olisi hyvä, jos Suomi pystyisi jollain tapaa varautumaan tuohon tulevaan epävakauteen.

Maltillinen maahanmuutto

Kolmas haaste, jota tuossa aiemmassa tekstissä ei ole mainittu, on maahanmuuttopoliittinen. Lähtökohtaisesti suomalainen maahanmuuttopolitiikka on sosiaalipainotteista, ja siksi ongelmallista - niin suomalaisten itsensä kuin jopa maahanmuuttajienkin kannalta. USA:ssa laillinen maahanmuutto toimii tänäkin päivänä, koska kaikkien on käytävä työssä. On järjetöntä haalia enää yhtään lisää työvoimaa Suomeen, jossa käytännössä vallitsee jo valmiiksi n. 10 % työttömyys.

Oliko muita haasteita?

EU:n integraatiota vastustava politiikka

Vieläkö neljänneksi kohdaksi tulisi lisätä järkevä EU-politiikka. Politiikka, joka painottaisi Euroopan säilymistä pääasiassa kauppaunionina liittovaltion sijasta. Käytännössä Suomi on häviäjänä, jos EU kehittyy liittovaltioksi. EU:n liittovaltiosta todennäköisesti kehittyy tulonsiirtounioni, jossa EU:n PIIGS-porsastelijat ja Ranska kustannuttavat tuhlailevan vasemmistopolitiikkansa paremmin asiansa hoitaneilla jäsenmailla.

torstai 12. kesäkuuta 2014

Totalitarististen ideologioiden itsemurhalentokoneet ja -torpedot

Natsien itsemurhalentokone

Japanilaisten itsemurhatorpedo

On kummallista miten itsensä uhraaminen ideologian ja/tai muiden ideologiaa kannattavien puolesta on yleistä totalitarististen ideologioiden piirissä.

Itsemurhapommittaja lienee kaikille verrattain tuttu, mutta entäpä natsien itsemurhalentokoneet ja japanilaisten itsemurhatorpedot? Näistä on vain harva kuullut, vaikkakin tosin japanilaisten kamikaze-lentäjät ovat verrattain tunnettuja.

Tyypillistä näille itsemurha-aseille oli se, että ne kehittyivät toisen maailmansodan loppupuolella, jolloin peli oli akselivaltojen kannalta jo pelattu.

Ilmeisesti em. laitteet ilmensivät jollain tapaa epätoivoa ja "viimeistä rutistusta", jonka akselivallat halusivat saada aikaan.

Sen sijaan tietääkseni liittoutuneet eivät käyttäneet itsemurha-aseita. Neuvostojoukkojen päättömät ihmisaalto- ja avorivihyökkäykset tosin voi laskea sellaisiksi.

SUMMA SUMMARUM

Miksi touhu totalitarististen ideologioiden parissa on niin päätöntä/hullua, että niissä lähes poikkeuksetta esiintyy itsemurhaiskuja/aseita?

Sen sijaan ns. "hyvien puolella" minkäänlaisia itsemurhataktiikoita ei käytetä, koska ihmiselämää kunnioitetaan.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Winston Churchill: "Hunni on aina joko kurkullasi tai jalkojesi juuressa"



"Hunni on aina joko kurkullasi tai jalkojesi juuressa".
('The Hun is always either at your throat or at your feet'.)

Churchill puhui tuon kuuluisan sananpartensa vuonna 1943 Washington DC:ssä pitämässään puheessa (Wikiquote).

Käytännössähän Britannia ja Saksa ovat kisanneet Euroopassa aina jostain ensimmäisestä maailmansodasta lähtien - toisesta puhumattakaan.

Eikä tilanne tänäkään päivänä ole juuri muuttunut. EU:n komission puheenjohtajaksi kaavaillaan nimittäin liittovaltiolle myönteistä luxemburgilaista Jean-Claude Junckeria.

Britannia taas on ollut verrattain haluton liittymään EU:hun konservatiivipääministeri David Cameronin johtamana. Eikä syytä suotta - Britannialla menee nimittäin verrattain hyvin taloudellisesti - ainakin moniin Euroopan maihin verrattuna. Talous kasvoi Britanniassa 1,9 % vuonna 2013.

Liittovaltiokehitys taas olisi jonkinmoista myrkkyä brittikonservatiiveille ja Britannian taloudelle yleensäkin. Siksi Cameron yrittää estää Junckerin valintaa komission puheenjohtajaksi. Britannia on kuitenkin melko itsenäinen maa, joka kuuluu manner-Euroopasta erilliseen anglo-kulttuuriin, ja jolla on oma, eurosta erillinen valuuttansa, siis Britannian punta. Lisäksi Lontoo on yksi maailman keskeisimmistä talouskeskuksista.

Itse asiassa Hitler oli yksi ensimmäisimpiä poliitikkoja, jotka ehdottivat yhteistä Euroopan talousaluetta. Tavallaan natsi-Saksan valtaama Eurooppa olikin ensimmäinen, joskin äärimmäisen kehno ja moraaliton vedos jonkinlaisesta EU:n liittovaltiosta.


SUMMA SUMMARUM

Nyt taas ollaan samantapaisessa tilanteessa Euroopassa kuin joskus ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Saksan johtama manner-Eurooppa, ja Iso-Britannia ajautuvat napit vastakkain.

Britanniaa yritetään liittää mukaan Euroopan integraatioon ehkä syvemmin ja lopullisemmin kuin mitä Britannia, ja erityisesti konservatiivit haluaisivat.

Churchillin sananparsissa on ajan kestävää totuutta.

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Nomadismi eli paimentolaisuus ei pysty rakentamaan vakaata ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa


Nomadismi on päivän sana. Vasemmistolais-kultturelleissa piireissä nomadismi eli paimentolaisuus nähdään jonkinlaisena romanttisena elämäntapana, jossa kierrellään ympäri maata teltta mukana.

Itse asiassa nomadismi on verrattain laaja elämäntapa/elinkeino esimerkiksi Lähi-idän alueella, ja muutenkin melko lähellä Päiväntasaajaa. Myös Itä-Euroopan romanit voidaan laskea eräänlaisiksi nomadilaisiksi, kiertelijöiksi, samoin useimmat Pohjois-Amerikan intiaaniheimot.

Nomadismi eli paimentolaisuus ei kuitenkaan pysty rakentamaan vakaata ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.

Nomadismissa omistusoikeudet ovat vähintäänkin kehnosti määriteltyjä

Perussyy tähän on lähtökohtaisesti omistusoikeuksien määrittelyn puute. Nomadien laitumien omistusta ei kaiketi ole kovin tarkasti määritelty. Nomadien mielestä maa ei kuulu kenellekään, ja että he voivat laiduntaa kenen tahansa maalla.

Mm. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa tämä on johtanut maiden pohjoisosissa asuvat nomadit konfliktiin maan eteläosissa asuvien maanviljelijöiden kanssa. Eli nomadien laitumet ovat pienentyneet kuumuuden ja kuivuuden lisääntymisen vuoksi pohjoisessa, joten nomadit ovat edenneet kohti etelää.

Tietenkään maanviljelijät eivät ole iloissaan siitä, että heidän mailleen tulee nomadeja laiduntamaan. Konflikti on valmis.

Nomadismi ei yleensä johda vahvaan keskusvaltaan, joka olisi tarpeellinen modernille valtiolle

Nomadit ovat usein jakautuneita heimoihin. Heimoyhteiskunta on hyvin erilainen kuin länsimainen kansalaisyhteiskunta. Paino on siis sanalla jakautuneisuus. Heimot käyvät ainakin jossain määrin kilpailua toisiaan vastaan, ja tavallaan heimojen välinen kilpailu on vähän sama asia nomadivaltaisilla alueilla kuin valtioiden kilpailu toisiaan vastaan vaikkapa Euroopassa.

Kuitenkin jos heimot saavat perustettua valtion, jää se usein verrattain heikoksi, kuten vaikkapa Afghanistanissa tai Jemenissä. Käytännössä samalla tapaa kuin eri eturyhmät pumppaavat rahaa länsimaisesta valtiosta itselleen, alkavat heimot ajaa omia etujaan valtion kautta. Samalla valtio kuitenkin jää heikoksi.

Kolmas ongelma nomadismissa on kulttuurillinen

Ruukinmatruunan mukaan nomadit suhtautuvat naisiinsa ja eläimiinsä verrattain väkivaltaisesti ja riistäen. Samoin islam on hallitseva uskonto nomadien keskuudessa.

Moniavioisuudella, ja sharia-lain raa'oilla rangaistuksilla on haittavaikutuksia yhteiskuntaan.

Sanalla sanoen nomadikulttuuri on länsimaiseen verrattuna brutaalimpi ja armottomampi. Osaltaan varmaan olosuhteiden pakosta, osaltaan ehkä kulttuurievoluution puutteen vuoksi.


SUMMA SUMMARUM

Nomadismin ongelmat - siis 1) omistusoikeuksien kehno määrittely, 2) heikkoon valtioon johtava heimojakautuneisuus, ja 3) kulttuurilliset syyt johtavat siis siihen, että ne valtiot ja yhteiskunnat, joissa nomadismi eli paimentolaisuus on vallitsevaa, eivät todennäköisesti koskaan tule kehittymään vakaiksi ja hyvinvoiviksi.

Neljänneksi syyksi voisi oikeastaan laskea 4) paikallaan pysyvän, agraaritalouteen pohjautuvan elämäntavan puutteen. Agraaritalouteen pohjautuva elämäntapa mahdollistaisi paljon suurempien pääomien kerryttämisen, kuin mihin paimentolaiselämäntavassa koskaan on mahdollista.

Rikkaiden arabimaailman valtioiden, kuten Saudi-Arabian varallisuus ei perustu lähtökohtaisesti hyvin toimivaan ja tuottavaan yhteiskuntaan, vaan maan alla sijaitsevien öljyvarojen "riistämiseen". Jos ja kun tuo öljy jonain päivänä loppuu, niin nämä valtiot ja yhteiskunnat sortuvat.

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Keski-Afrikan kristityt Anti-balaka -joukot. Vainoajia vai vainottuja?


HS.fi: Lynkkauksia. Terroria. Ihmissyöntiä. Kuinka Keski-Afrikka vajosi pimeyteen?

Lainaus kuvatekstistä:

Anti-balakan soturit vainoavat muslimivähemmistöä. He ovat kylväneet kauhua julmuuksillaan ja ajaneet tuhannet pakoon kodeistaan.

Konfliktin taustaa...

Saharan eteläpuoleisen Afrikan tilannehan on käytännössä se, että ilmeisestikin maiden pohjoisosissa elävien, yleensä muslimiuskoisten paimentolaisten paimennusalue on pienentynyt, ja siksi ne ovat edenneet kohti etelää, pääosin kristittyjen maanviljelijöiden alueille.

Tämä on aiheuttanut konflikteja mm. Malissa, Chadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Myös Nigerian pohjoisosat (Boko Haram) voi laskea mukaan listaan.

Kommentoin Kumitontun blogissa jo sitä, miten mainstream-media esittää konfliktit uskontojen välisinä. Kommunistithan opettivat toimittajia mm. esittämään konfliktit aina uskonnoista johtuvina. Miksi? Jotta jokaiselle yhteiskunnalle tärkeää uskonto-komponenttia voitaisiin kompromettoida marxismin hyväksi - olipa tuo uskonto/uskonnot sitten mikä tahansa.

Todellisuudessa edellä mainitulla Afrikan alueella konflikti käydään ensisijaisesti nomadien, eli vaeltajakansojen, ja paikallaan pysyvän maaseutuväestön kesken. Vasta toisisijaisesti kyse on uskonnosta. Yleisesti ottaen siis nomadit ovat muslimeja, ja maaseutuväestö kristittyjä.


HS.fi:n juttu: Anti-balakat - vainoajia, vaiko vainottuja?

HS.fi esittää Keski-Afrikan tasavaltaa käsittelevässä jutussaan pääosin kristityt Anti-balaka -joukot muslimiväestön vainoajina.

Totuus on kuitenkin hyvin toisenlainen.

Keski-Afrikan kriisihän sai alkunsa, kun muslimitaustaiset Séléka -kapinalliset valtasivat pääkaupungin ja muita kaupunkeja. Alkoi muslimivähemmistön (15 %) valtakausi, jonka aikana he ovat hyökänneet mm. kristittyjä vastaan.

Kristityt taas ovat perustaneet ns. Anti-balaka -joukkoja suojaksi Séléka -kapinallisia vastaan - ja ihan hyvästä syystä.

HS.fi:n jutussa jätetään konfliktin alkuasetelma kokonaan huomiotta, ja kuvataan Anti-balaka jonkinlaisina verenhimoisina sadisteina. Ei helkkari!

Sen sijaan Sélékan hirmuteoista ei kerrota läheskään yhtä laajasti, kuin Anti-balakasta. Sélékan terrori lienee ollut moninkertaista Anti-balakaan verrattuna.

Saattaa olla totta, ettei Sélékan syrjäyttämä presidentti Bozizé huolehtinut maan koillisosien (muslimiosat) hyvinvoinnista, mutta ehkä Keski-Afrikan muslimienkin tulisi katsoa peiliin - yrittivätkö he jonkinlaista rauhanomaista ratkaisua ennen aseisiin tarttumista?

Nyt sitten itketään, kun kristittyjen itsepuolustusjoukot purevat takaisin.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Kuppilat kuntoon reality-sarjasta


Olen seurannut Kuppilat kuntoon reality-sarjoja niin Englantiin, Ruotsiin kuin Suomeenkin sijoitettuna.

Joskus en tiedä mitä sanoa. Ainakin Ruotsin jaksoissa on nähty tosi kehnoja "ravintoloitsijoita". On aloitettu ravintola, vaikkei ole mitään aiempaa kokemusta ravintolan pyörittämisestä, tai edes kokin ammattitutkintoa. Ei ihme, jos tällaisessa tapauksessa ravintolalla menee huonosti.

Joskus kyse voi olla kehnosta liikepaikan valinnasta, joskus kehnoista henkilövalinnoista, mm. huonon asenteen omaava kokki. Joskus taas yhtä tai useampaa ravintolan omistajaa ei nappaa homma - tehdään aivan jotain muuta työpäivän aikana, mm. soitellaan tutuille. Edelleenkin: Ei ihme, jos tällaisessa tapauksessa ravintolalla menee huonosti.

Mitä ihmettä tällaiset ihmiset oikein ajattelevat?

Mielestäni jaksoissa on ollut "ravintoloita" ja "ravintoloitsijoita", jotka eivät ansaitsisi tulla Ramsayn, Alexin, tai Jyrki Sukulan pelastamiksi. Jos ei osaa ravintolabisnestä, niin pitääkö mennä alalle?

SUMMA SUMMARUM

Joskus ihan vain perinteinen konkurssi on paras tapa asioiden ratkaisemiseksi.

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Yhden miehen firma


Olen kahteen otteeseen työskennellyt suomalaisessa IT-yrityksessä, jota johtaa, ja jonka omistaa käytännössä vain yksi mies.

Ihan jees sinänsä, kummatkin firmat olivat onnistuneet aloittamaan liiketoimintansa lähes ongelmitta ja menestyksekkäästi. Mutta.

Kun aikaa kuluu, niin yleensä firman tarjoamille tuotteille ja palveluille ilmaantuu kilpailijoita. Myös uusia tuotteita ja palveluita, jotka korvaavat firman tarjoavia tuotteita ja palveluita, tulee markkinoille.

Silloin täytyisi ohjata. Itse olen havainnut, että yhden miehen firmassa kurssia ei juuri muuteta, tai sitä muutetaan liian myöhään.

Näen, että tämä on seurausta siitä, että firmaa johtaa vain yksi henkilö. Inputtia ei tule neuvonantajilta tai muilta johtoryhmän jäseniltä - lähinnä, koska niitä ei ole.

Myöskään työntekijöitä johtaja tuskin kuuntelee.


SUMMA SUMMARUM

Yhden miehen johtamat firmat yleensä ajavat karille ennemmin tai myöhemmin. Syy lienee jonkinlaisessa narsismissa tai omistuksenhalussa. Halutaan pitää kaikki itsellä, eikä kuunnella muiden neuvoja. Samalla ei myöskään huomata, että toimintaympäristö muuttuu.

Oma neuvoni on, että vältä tällaisia firmoja. Selvitä, onko johtoryhmässä "riittävästi populaa". Jos johtoryhmä on TJ + 1-2 henkilöä, niin ei hyvää päivää. Selvitä myös omistuspohja; onko firmalla muita omistajia kuin yksi henkilö.

Jos menet tällaiseen yritykseen töihin, niin mene osakkaaksi. Jos et uskalla mennä osakkaaksi, tai koet, ettei sinulla ole taitoa, niin älä mene ollenkaan tällaiseen firmaan. Osakkaana pystyt edes jollain tapaa vaikuttamaan firman asioihin.

Kun firmalla on vain yksi omistaja, niin silloin yksinkertaisesti makaa liian paljon yhden kortin varassa. Ja saat olla lähes varma siitä, että omistaja suhtautuu työntekijöihin pomottavasti.

Itselleni on jäänyt paha maku noista kahdesta työrupeamasta. Voi toki olla, että syytä on myös itsessäni, en kiellä sitä. Mutta itse välttäisin yhden miehen firmoja jatkossa.

torstai 5. kesäkuuta 2014

Euroalueen inflaation keinotekoinen lisääminen on nollasummapeliä


Mediassa on ollut viime aikoina paljon vaatimuksia siitä, että Euroopan keskuspankin tulisi kiihdyttää inflaatiota. Pääsyyksi tarjotaan ylimalkaista "talouden stimulointia", ilmeisesti vientiyritysten piristymisen kautta.

Inflaatiota kiihdytettäisiin ilmeisesti jäsenmaiden velkakirjojen takaisinostoilla EKP:n taseeseen.

Ihan jees idea sinäänsä, mutta se on nollasummapeliä. Eurooppalainen vientiteollisuus voittaa, mutta kotimarkkinoilla toimivat yritykset ja kuluttajat kärsivät nousevista hinnoista.

Samoin muut suuret taloudet, kuten USA, Japani, Kiina jne. voivat kokea tarvetta vastata euroalueen inflaatioon kiihdyttämällä omaa inflaatiotaan - näin mitätöiden euroalueen inflaatiostaan saaman lisähyödyn.

SUMMA SUMMARUM

Jos EKP pysyisi nykylinjallaan, ja muiden talouksien keskuspankit kanssa, saavutettaisiin kaikkien kannalta verrattain stabiili status quo.

Nyt keskuspankin keinotekoinen inflatoiminen on hyötymistä muiden kustannuksella.

tiistai 3. kesäkuuta 2014

Infrahankkeet eivät yksin riitä - siis nostamaan Suomea suosta


Huvittaa miten Suomessa panostetaan erilaisiin infrastruktuurihankkeisiin, kuten vaikkapa Länsimetroon.

Samalla kuitenkin asumisen hinta, ja työvoiman helppo palkattavuus ja irtisanominen polkevat paikoillaan.

SUMMA SUMMARUM

Suomen infraa voidaan rakentaa ja virittää vaikka loputtomasti, mutta sen lisähyöty on kyseenalainen, jos asunnot ovat kalliita ja työnantajat eivät uskalla palkata työvoimaa.

Mitä hyötyä on ensiluokkaisesta henkilölogistiikkainfrasta, jos sen lisähyöty henkilöille itselleen on kyseenalainen?