torstai 24. huhtikuuta 2014

Ei kettu! Suomelta eurokriisimaille 4 400 miljoonaa, kehitysmaille 5 300 miljoonaa

Suomi on siis käyttänyt Kreikan, Irlannin ja Portugalin tukemiseen 4,4 miljardia euroa. (lähde)

Kehitysmaihin taas on syydetty 5,3 miljardia dollaria 2002-2010 välillä. Siis n. 580 miljoonaa per vuosi. (lähde)

Vertailun vuoksi Suomen kansantalouden koko (BKT) oli 250 miljardia euroa vuonna 2012, ja Suomen valtion talousarvio (budjetti) 55 miljardia euroa vuonna 2013.

Suomen nettovelanotto taas on ollut 9,2 miljardia (2013), 7,4 miljardia (2012), 8,0 miljardia (2011). Kuluvalle vuodelle (2014) nettovelanotoksi on arvioitu 7,1 miljardia. Lukema todennäköisesti ylittyy, koska vuonna 2013 lisävelkaa otettiin ns. lisäbudjettien avulla.

Huomionarvoista on vielä se, että velanotto esitetään nettovelanottona. Todellisuudessa otettavan velan määrä on suurempi, siis bruttovelanotto. Nyt otettavasta velasta vähennetään siis maksettava velka.


SUMMA SUMMARUM #1

Kun nyt otetaan huomioon, että eurokriisimaihin ja kehitysmaihin rahaa syytävät monet muutkin maat kuin Suomi, ja jopa Suomea reilusti isompia summia, niin väkisinkin herää epäilys siitä mihin rahat menevät tai mihin ne oikeasti käytetään? Etenkin, kun kehitysmaiden budjetit ovat pääsääntöisesti pienempiä, kuin 10 miljardia dollaria.

Kun kaikkien maiden yhteenlasketut apupotit otetaan huomioon, niin varmasti on maita, jotka elävät suuresti tukipakettien tai kehitysavun varassa. Mm. Mosambikin budjetista 39,6 % katetaan KOKONAAN kehitysavulla.


SUMMA SUMMARUM #2

Olisiko nyt perkele aika järkeistää tätä tilannetta? Etenkin, kun YLEISESTI TIEDETÄÄN, että avustettavat kohdemaat ovat erittäin korruptoituneita, ja että esimerkiksi huono työetiikka (poor work ethic in national labour force) on ongelmallinen tekijä monessa avustettavassa maassa World Economic Forumin raportin mukaan.

Jos ei nyt kokonaan apua katkaista, mutta vähintäänkin vaadittaisiin poliittisia uudistuksia ja parannuksia vastineeksi avusta. Siis vähintään.


(jaa tämä vaikka Facebookissa, jospa sattuisi "menemään viraaliksi")

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Kolme suomalaisia koskettavaa tragediaa

Sosialismin romahtamisen tragedia

Suomalaisten kannalta kansainvälisen sosialismin romahtaminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa oli tragedia. Ironisesti voisi sanoa, että rautaesiripun takana harjoitettu sosialismi suojasi suomalaista työntekijää kansainväliseltä kilpailulta.

Sittemmin menetettyjen teollisuustyöpaikkojen määräksi Suomessa on arvioitu 300 000 - 500 000 kpl sitten 1990-luvun alun.

Hyvinvointivaltion tragedia

Nykyinen hyvinvointivaltio julkisen sektorin työpaikkoineen, tulonsiirtoineen ja julkisesti maksettuine koulutuksineen sai kunnolla alkunsa 1966 Eduskunnan vasemmistoenemmistön myötä. 1970-luvulla järjestelmä "betonoitiin" paikoilleen". Vaikka tästä on kulunut jo kolme vuosikymmentä, elämme tänäpäivänä enemmän tai vähemmän tässä 1970-luvun järjestelmässä.

Vasemmistopuolueet- ja poliitikot (SDP+VAS+VIHR) eivät tätä järjestelmää tule purkamaan, koska se tietäisi poliittista itsemurhaa. Onkin edetty vaiheeseen, jossa tätä tehotonta järjestelmää pidetään elossa 10 miljardin vuosittaisella velanotolla. 2015 todennäköisesti Suomen julkinen velka paukuttaa 60 %/BKT:sta rajan ja 100 miljardin euron lukeman.

Suomalaisen yritystalouden tragedia

Suomalaiset yritykset häviävät vertailussa kaikille Pohjoismaille, ja lähes mille tahansa Länsi-Euroopan maan yrityksille.

Suomalainen markkina on lähtökohtaisesti pieni, täällä ollaan keskitytty kunnolla vain muutamaan kymmeneen teollisuuden alaan, kapitalismi on hyvinvointivaltioajattelun myötä varsin tuntematonta ja suomalainen bisnesosaaminen kauttaaltaan varsin kehnoa. Lisäksi suuri julkinen sektori mm. koulutuksessa ja terveyspalveluissa estää tämän alan yritysten kehittymistä.

Nokia oli malliesimerkki suomalaisesta yrityksestä, joka kaatui johdon osaamattomuuteen uudessa markkinatilanteessa. Eikä todennäköisesti jää ainoaksi esimerkiksi.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Enbuske ja Wahlroos

Toimittaja Tuomas Enbuske on haastatellut pankkiiri Björn Wahlroosia Enbuske 360 -ohjelmassa.

Ohjelma osoittaa, miten tärkeää on se, että mediassa on myös talousliberaaleja toimittajia. Enbuskehan tunnetaan mm. HS.fi:ssä julkaisemistaan talousliberaaleista kolumneistaan ja "Ajatusten alennusmyynti" -pamfletistaan.

Ohjelma katsottavissa MTV3 Katsomosta (vaatii Silverlight-liitännäisen asentamista).

SUMMA SUMMARUM

Mieluummin näin päin, kuin että jokin vasemmistolainen toimittaja olisi haastatellut jotain yliopistotutkijaa.

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Mitä brittiläinen Telegraph sanoo sosiaalidemokraateista

My old friend Daniel Hannan tells me not to be too harsh on Victor Orban. The previous government was led by ex-Communists who reinvented themselves as Social Democrats, stole what they could, made an utter hash of the economy, and appointed their wives (literally) to be judges. The whole rotten system needed a purge. Fidesz has obliged.

http://blogs.telegraph.co.uk/finance/ambroseevans-pritchard/100026981/hungary-is-becoming-the-biggest-reason-why-we-may-have-to-leave-the-eu/

torstai 10. huhtikuuta 2014

Suomalaisilla on edessään kaksi oppimiskokemusta

Ensimmäinen näistä on taloudellinen. Pystyykö Suomi ja suomalaiset vapauttamaan esim. työmarkkinoita ja purkamaan pykäläviidakkoa niin, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä? Vai vajotaanko enemmän subvention suohon?

Olen realistinen pessimisti, ja uskon Suomen vajoavan jonkinlaiseen Uruguayn hyvinvointivaltiokokeilun 1970-luvun loppukriisin tapaiseen tilaan 2020-2030-luvuilla. Se, onko sen jälkeen "hyvinvointi"valtiota, ja onko Suomi enää kilpailukykyinen, on kysymysmerkki. Toivon niin, mutta varmaa se ei missään nimessä ole.

---

Toinen on Venäjän tilanne. Venäjän tilanne ei ole parempaan päin. Putinilla on mahdollisuus poliittiseen ja rauhanomaiseen ratkaisuun Ukrainassa. Samoin Putinilla on mahdollisuus löysätä Venäjän talouden kuristusrengasta - kuten hän on hieman tehnytkin Ukrainan kriisin pakottamana. Kuitenkin Putin tuntuu turvautuvan pääasiassa voimankäyttöön ja juonitteluun niin Ukrainassa kuin Venäjällä. Näin varmasti myös jatkossa.

Jos Putin ajetaan nurkkaan Venäjällä, hän voi aggressoida myös Suomeen. Toisessa maailmansodassa Suomen piti sotia Talvisota, ennenkuin tajuttiin, että pitää liittoutua. Menetetäänkö nyt Kouvola, Lappeenranta ja Joensuu, ennen kuin tajutaan liittyä Natoon?

---

SUMMA SUMMARUM

Mikään ei viittaa siihen, että riittäviä ennakoivia toimenpiteitä tehtäisiin näiden tapahtumakulkujen välttämiseksi.

Tarvitaan siis omakohtainen ja riittävän tuntuva oppimiskokemus, jotta ymmärretään, että kuuma hellan levy polttaa - vaikka tiedetään jo etukäteen, että se polttaa.

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Suomalaisten törkeä palkkakehitys: Viidessä vuodessa nousua 21,5 % - 17,1 %

TalSa: Näin valtion väen tienestit ovat nousseet

Lainaus:

Tilastokeskuksen uusin palkkarakennetilasto osoittaa, että valtion palkat nousivat 2003–2012 peräti 44 prosenttia. Samaan aikaan kunnissa ja yksityisaloilla työskentelevien tienestit paranivat 35 prosenttia.

Että sillä tavalla.

Ei sikäli ettei tässä mitään uutta olisi. Jo 2008 on uutisoitu, että valtion leipä on pitkä muttei kapea.

Uusimman TalSa:n uutisen mukaan valtion palkat ovat 3 647 e/kk, kun 2008 uutisen mukaan ne olivat 3 000 e/kk -tasoa. Viidessä vuodessa +21,5 %.

Kuntatyöntekijöiden keskiansio oli 2 932 e/kk, kun 2008 se oli 2 500 e/kk -tasoa. Viidessä vuodessa +17,3 %.

Yksityiselläkin puolella palkat ovat nousseet pääosin ay-liikkeen lainsuojan ansiosta 3 279 e/kk tasolle 2 800 e/kk tasolta. Viidessä vuodessa +17,1 %. Tämä pitää hyvin paikkansa myös Bloomberg Businessweekin uutiset kanssa, jonka mukaan työkustannus on noussut Suomessa 2008-2011 yhteensä +12 %.

SUMMA SUMMARUM 1

Lähtökohtaisesti palkat ovat nousseet Suomessa järkyttävän paljon verrattuna siihen, että OMX25-indeksi on tällä hetkellä vuoden 2006 loppuvuoden tasolla, ja että Suomessa on koettu kolme taantumaa - yksi kunnon paukku heti 2008 finanssikriisin jälkeen, ja kaksi pienempää vuosina 2011 ja 2012.

Duunari tietenkin miettii, että enempi palkkaa on parempi. Mutta kannattaisiko kuitenkin pitää jonkinlainen roti palkkavaatimusten kanssa? Tavallaan Suomen meno muistuttaa Uruguayn "hyvinvointi"valtiokokeilun keskikohtaa joskus 1930-1950 -luvuilla, jolloin työntekijät esittivät poskettomia palkankorotusvaatimuksia samaan aikaan, kun maan talous selkeästi taantui.

SUMMA SUMMARUM 2

Makrotalouden mittareihin (BKT:n kasvu, HEX25-indeksin kasvu) perustuen suomalaisten palkankorotuksilla ei ole perusteita.

Siis perusteita tyyliin: "Teemme enemmän, joten meille pitää maksaa enemmän palkkaa". Jopa päinvastoin. BKT on vähentynyt 2008 tasosta, ja HEX25 on tällä hetkellä samalla tasolla kuin 2006 loppuvuodesta.

Toisinsanoen: Suomalaisten palkankorotukset 2008-2013 eivät perustu mihinkään reaaliseen tekijään. Suomalaiset vaativat lisää palkkaa tilanteessa, jossa kokonaistuottavuus laskee.

Toki voi olla yksittäisiä toimialoja, joilla korotukset ovat perusteltuja, mutta muuten korotukset perustuvat pelkkiin sosialistista narratiivia mukaileviin vaatimuksiin.

Palkkakustannuksiltaan Suomi onkin EU27-maiden häntäpäässä 8. kalleimmalla sijalla. Suomea edellä on siis 19 muuta EU-maata.

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Hölmöt suomalaiset ostivat Verkkokauppa.comin osakkeita

TiVi: Verkkokauppa.comin osakkeet loppuivat kesken

Kaikki varman muistavat, miten ihmiset jonottivat Satama Interactiven osakkeita vuoden 2000 IT-kuplassa.

Sittemmin Satama fuusioitui Sarasvuon Trainer's Housen kanssa, ja nyttemmin Trainer's House on vain muisto kulta-ajoistaan.

---

Samalla tapaa suomalaiset ovat hamstranneet Verkkokauppa.comin osakkeita. Kuitenkin yhtiön tulevaisuuden kasvu on kyseenalaista. Elektroniikan vähittäismyynti on kilpailtua ja keskittynyttä, ja käsittääkseni katteet ovat verrattain ohuita.

Verkkokauppa.comin omistajat saattoivatkin realisoida omistuksensa listautumisannin yhteydessä. Ainakin TJ Samuli Seppälä on pannut 9 % omistuksestaan lihoiksi listautumisen yhteydessä, netoten n. 7,7 - 9,2 miljoonaa euroa.

Uskon, että lisää realisoidaan lähivuosina.

Toisinsanoen: Miksi Verkkokauppa.comin avainhenkilöt realisoivat omistuksiaan nyt kun yritys on saatu pörssiin? Eikö kannattaisi pitää osakkeet, jos niillä voi saada jatkossa enemmän? Elleivät omistajat sitten tiedä, että tulevaisuuden kasvu voi olla verrattain vähäistä.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Viimeisimmät kuulumiset Turkin Twitter-sensuurista

Kirjoitin aiemmin, että Turkki on pimentänyt Twitterin ja Youtuben. Kaikkihan sai alkunsa siitä, kun turkkilainen käyttäjä oli syyttänyt entistä liikenneministeriä (Binali Yildirim) korruptiosta Twitter-tilillään.

Turkin hallitus määräsi Twitterin poistamaan tämän tilin. Twitter ei suostunut tähän, koska sen arvopohja perustuu länsimaisille arvoille, joihin kuuluu mm. ilmaisunvapaus.

Koska Twitter ei suostunut poistamaan käyttäjätiliä, päätti Turkin hallitus estää pääsyn Twitteriin. Jostain kumman syystä Turkin hallitus pisti vielä Youtubenkin pimeäksi Turkissa, vaikkei Youtubea vastaan ollut ilmeisesti meneillään mitään akuuttia oikeusprosessia.

Sittemmin mm. tech-sivusto Venturebeat on uutisoinut, että turkkilainen oikeusistuin on hyväksynyt Twitterin tekemän valituksen käyttäjätilin sulkemismääräyksestä, eikä enää vaadi Twitteriä poistamaan sitä.

Tällä kuitenkaan ei ole juurikaan väliä, koska Twitter ja Youtube pysyvät edelleen suljettuina Turkissa.

Jokainen voi itse miettiä sitä, että meillä on Euroopan kupeessa maa, joka sensuroi sosiaalista mediaa kommunistisen Kiinan tapaan.

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Konfliktit tapahtuvat raja-alueilla

Mielenkiintoinen havainto, miten konfliktit tapahtuvat ideologioiden/uskontojen raja-alueilla. Mm. Ukrainahan on tällainen rajamaa.

Listaan tähän joitain vastapareja:

  • Länsimainen, useilla vapauksilla höystetty markkinatalouspohjainen demokratia - Itäinen, useilla vapauden rajoituksilla höystetty valtiontalouspohjainen oligarkia (Ukraina, anyone?).
  • Islamismi - Poliittinen kristillisyys
  • Markkinatalous - Suunnitelmatalous
  • Nationalismi - Internationalismi
  • Natsismi - Kommunismi
  • Liberalismi - Konservatismi
  • Paimentolaismainen, vaeltava ja liikkuva nomadismi - Paikallaan pysyvä agrarismi (mm. useat Pohjois- ja Keski-Afrikan konfliktit ovat liikkuvien paimentolaisten ja agraariväestön välisiä: Chadin kriisi, Keski-Afrikan tasavallan kriisi).
  • Vaihtoehtoisia/toisiaan korvaavia tuotteita tarjoavien yritysten välinen kilpailu (yrityksen omalla palvelimella toimiva Microsoft Office vs. pilvipohjainen Office, Android vs. Windows Phone).

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Mielenkiintoisia geopoliittisia yhtäläisyyksiä menneeseen

  • Amerikan valtaklikki käyttää natseja työkalunaan Euroopan tavoitteidensa saavuttamiseksi. Hitlerhän sai merkittävää rahoitusta toiminnalleen USA:sta mm. Ernst Hanfstaengelin kautta. Henry Ford oli yksi Hitlerin tukijoista. Rahoituksen ehtona oli natsipuolueen sosialistisen siiven johtajan - Gregor Strasserin syrjäyttäminen. Nyt Ukrainan äärioikeiston kerrotaan saavan tukea USA:sta.

  • Turkki lähentyy EU:ta. Turkki oli myös Venäjän vihollinen 1800-luvulla käydyssä Krimin sodassa. Samoin Turkki oli keskusvaltojen puolella ensimmäisessä maailmansodassa mm. Venäjää vastaan. Jos länsi (=USA+EU) tarvitsee liittolaisia Venäjää vastaan, voi tämä vauhdittaa Turkin liittymistä EU:hun.

  • Kreikka heikkenee ja altistuu ulkomaiselle vaikutukselle - joko Saksalle tai Turkille. Aikanaanhan Kreikka oli Ottomaanivaltakunnan alaisena, ja toisen maailmansodan aikana natsi-Saksan nukkevaltio. Ja Merkelhän kuvataan Hitlerinä kreikkalaisten mielenosoittajien plakaateissa. Samoin Turkin pääministerin, Erdoganin on arveltu ajavan neo-ottomanismia ja islamismia Turkkiin.

  • Japani ottaa askeleita nationalistiseen suuntaan, mm. pääministerin vierailu toisen maailmansodan muistoalttarilla. Samoin Japanin talous junnaa paikoillaan. Milloinkohan Taisei Yokusankai ja Hideki Tojo kaivetaan naftaliinista? Tuleeko uusi Pearl Harbor?

  • USA ottaa askeleita kohti sosialismia Obaman johdolla ja riskeeraa uuden suuren laman, etenkin jos FED vähentää elvytystä 2014 loppuvuodesta ja korkoja hilataan ylöspäin. Amerikan suuri lama 1930-luvulla johti rooseveltilaiseen jenkkisosialismiin, ja lopulta Amerikan osallistumiseen toiseen maailmansotaan, koska sisäpoliittiset ongelmat tuli kääntää ulkopoliittisiksi.

  • Britannia ottaa etäisyyttä "Pan-Eurooppaan". Eivät esim. halua euroon. Toisessa maailmansodassa Britannia oli ainoa Länsi-Euroopan maa, joka ei ollut Saksan, siis natsi-Saksan vaikutuspiirissä. Erityisesti Saksa ei tykkää Britannian "itsekkäästä" linjasta. Winston Churchill sanoikin sen parhaiten: "The hun is always at your throat or at your feet".

  • Äärioikeisto ottaa kierroksia Euroopassa. Mm. Front National Ranskassa. Sitten kun NPD etenee Saksassa rajummin, ovat kaikki ainekset kasassa 1930-luvun toistoon.

  • Espanja lähenee sisäistä kiehumispistettä. Lähettääkö Merkel eurojoukkojen Condor-legioonan kohtaamaan tasavaltalaisia?

  • Joidenkin arvioiden mukaan Eurooppaa jaetaan taas salaa Molotov-Ribbentrop -sopimuksen tapaan lännen ja Venäjän välillä. Tuossa sopimuksessahan Suomi jäi Neuvostoliiton etupiiriin. Niin taitaa käydä nytkin. Liitymmekö sitten Venäjän ensimmäisen, talvisotamaisen aggression jälkeen EU:n tai Naton puolustusliittoon, kun on pakko?

  • Työttömiä eurooppalaisia alkaa olla kohta kuin 1930-luvun lamassa. Ovat hyvää äänialustaa äärisuuntauksille.


SUMMA SUMMARUM

Historia toistaa itseään? Tälläkin kertaa?

Eikä aprillia, vaikka onkin 1.4.