perjantai 28. kesäkuuta 2013

Balkanin eurooppalaistaminen


Olen aina ihmetellytkin miksi lännellä on niin kova into saada sotarikolliset oikeuden eteen Haagiin. Tänä päivänä se sitten selvisi. Serbia aloittaa tai aloittanee jäsenneuvottelut EU:n kanssa. Ja kas kummaa, aina 1990-luvulta lähtien Balkania on yritetty länsimaalaistaa. Balkan ja erityisesti Serbiahan kuuluvat ns. Venäjän etupiiriin, koska Balkanin slaavit pitävät Venäjää kaikkien slaavikansojen suojelijana.

Reilussa parissakymmenessä vuodessa on tapahtunut hidas prosessi, jossa Serbian slaavi- ja venäjämielinen johto on vaihtunut länsi- ja EU-mieliseen.

Samalla USA ja länsi vahvistavat jalansijaa Lähi-Idässä auttamalla Syyrian kapinallisia. Syyrian naapurissa on Venäjän etupiiriin kuuluvat Azerbaizan, Uzbekistan jne, joista Azerbaizan on merkittävä öljyntuottajamaa. Kaikkihan tietävät Bakun öljykentät.

Länsi kiristää otettaan Venäjän ympärillä. Myös Putin tuntuu vaistoavan tilanteen, ja on ottanut tiukemman linjan länteen.

Ensimmäinen menetys Venäjälle tapahtui Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, kun Baltian maat liittyivät EU:hun ja NATO:on. Tapahtuuko sama kehityskulku myös Balkanilla? Serbiasta EU:n ja NATO:n jäsen?

Mahtaa Putinia kyttyröityttää.

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Väite: "Sosiaalivaltio toimii, jos ihmiset ovat hyviä tai hyveellisiä"

Politiikassa on varmasti ollut tuhansittain ns. hengen uudelleenluomiskampanjoita, joissa ydinsanomana on ollut, että jos vain ollaan positiivisia, niin homma toimii.

Kuitenkin pinnan alla olevat rakenteet estävät homman toimimisen kunnolla, oltiinpa sitten miten positiivisia tai hyveellisiä tahansa.

Esimerkkejä rakenteista:

  1. Koulutusmäärät. Koulutusmäärät eivät mitenkään pysty vastaamaan muuttuviin markkinoihin. On tilanteita, joissa meillä on pulaa sairaanhoitajista, putkimiehistä, hitsaajista ja kuorma-autonkuljettajista - samalla kun filosofian maistereita, tradenomeja ja datanomeja on vaikka muille jakaa.
  2. Ay-liikkeen lainsuoja. Jos työntekijän saa laillisesti palkata vain n. 2000 eurolla sivukuluineen, kun se olisi taloudellisesti kannattavaa lukemassa 1750 euroa, niin ei paljon positiivisuus auta. Itse asiassa hymyn voi vetää vaikka korviin saakka, mutta laitonta se palkkaaminen ilmeisesti olisi, jos työnantaja on TES:in piirissä.
  3. Uusasuntotuotantoa rajoittava kaavoitussäännöstely. On perin masentavaa käydä matalapalkkatyössä, jos palkasta suurin osa menee kaavoitussäännöstelystä johtuvaan ylisuureen vuokraan.
  4. Koulutusjärjestelmän uudistumattomuus. Merkittävin Pohjois-Suomen kaivosbuumia rajoittava tekijä on kaivoskoulutetun työvoiman saanti. Käytännössä koulutusjärjestelmä vastaa muutoksiin useiden vuosien viiveellä. Tämä taas rohkaisee ulkomaisen työvoiman tuontia kaivoksiin, esim. Venäjältä.
SUMMA SUMMARUM

Jos hyvyys tai hyveellisyys ei johda rakenteiden muutoksiin, on ihan sama miten hyviä tai hyveellisiä olemme.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Suomi matkalla velkakuiluun

Valtionkonttori otti eilen 1,5 Mrd euroa uutta lainaa. Se on vajaa 300e per Suomen asukas.

Huolestuttavaa ei ole lainan määrä. Huolestuttavaa on suunta johon Suomi on menossa. Velkaantumista ei yritetä jarruttaa millään tavalla.

Muistutetaan siitä, että velka on käytännössä suorittamatonta työtä, joka tehdään tulevaisuudessa. Etenkin, kun Euroopan kasvukäppyrät ovat verrattain vaaka- tai laskusuuntaisia, niin en itse pysty näkemään missä vaiheessa kasvua tulisi niin paljon, että velkaa pystyttäisiin maksamaan takaisin.

Laiskimmat tietysti sanovat, että velka ei haittaa, ja että "sitä pitääkin olla". Toisaalta kirjoitin aiemmin, että muiden velkaannuttaminen julkisen velan kautta on moraalitonta, koska sitä velkaa maksavat myös yhteiskunnan heikoimmat.

Joka tapauksessa lisävelka heikentää elintasoa, koska jollain tapaa sitä velkaa on lyhennettävä, ja sen korkoja maksettava - tapahtuipa tämä moraalisesti työtä tekemällä ja pääomaa kasvattamalla, tai vieläkin moraalittomammin: uutta velkaa ottamalla.

tiistai 18. kesäkuuta 2013

Ei kaikkea kunniaa poliitikoille - kyllä äänestäjienkin riveissä on vikaa


 Törmään käytännössä viikoittain johonkin kadunvarsi- tai baarikeskusteluun, jossa syytetään äänekkäästi poliitikkoja - välillä asiasta A, välillä asiasta B.

Alhaisesta tai keskiverrosta älykkyydestään johtuen henkilöt eivät kuitenkaan ole derivoineet ongelman juureen, eli äänestäjiin. Niin kauan kuin äänestäjien joukossa on keskustelijoiden kaltaisia ihmisiä, ongelman perussyy jää todennäköisesti huomaamatta.

Jos meillä on tyhmiä poliitikkoja, niin todennäköisesti äänestäjien joukosta tyhmät ovat äänestäneet heidät valtaan. Jos meillä on ahneita poliitikkoja, niin todennäköisesti äänestäjien joukosta ahneat ovat äänestäneet heidät valtaan. Tätä argumentaatiota voisi jatkaa loputtomiin.

Libertaarien joukossa on ollut väittely siitä, kannattaisiko väestöä kouluttaa talousasioissa, vai keskittyä lyömään libertaari ehdokas läpi vaaleissa. Kysymys on ennenkaikkea voimavarakysymys. Kumpi tuottaa paremman lopputuloksen, kun resurssit (aika, raha, jaksaminen) ovat rajallisia.

Kysymys on myös muna-vai-kana -kysymys. Vaikka meillä Suomessa olisikin oma Ron Paul, hänen hyötynsä laskisi, jos äänestäjiä ei olisi koulutettu äänestämään häntä. Siksi äänestäjien kouluttaminen erilaisten instituuttien (Mises, Bastiat, Libera jne.), sosiaalisen median (FB, Twitter, Youtube, Reddit, foorumit) ja omien sosiaalisten verkostojen kautta on tärkeää, ennenkuin meillä on oma ehdokas.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Muiden velkaannuttaminen on moraalitonta

Oletetaan näin, että suoritat korkeakoulututkinnon opintotuella.

Samalla velkaannutat julkista sektoria. Tuon velan - sen lyhennykset ja korot - maksavat veronmaksajat verojen muodossa.

"Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne."

Opintotukesi maksaa esim. Maire, 42-vuotias matalapalkkainen siivooja. Onko moraalisesti oikein kuormittaa Mairea nousevalla veroprosentilla? Vastaanpa tähän itse, jos jollain vaikka olisi moraalisia ongelmia. Ei, se ei ole moraalisesti oikein.

Etenkin kun akateeminen työttömyys on noussut voimakkaasti, voidaan kysyä onko yhteiskunnan kannalta järkevää tukea kannattamattomuutta kohti lipuvaa julkista koulutusta. Saati mitä tahansa muuta julkista etuutta tai työpaikkoja.

Kumitonttu uhoaa

Olen tavallaan harmissani siitä linjasta mihin Kumitontun blogi on mennyt. Blogista on mielestäni tullut järjetöntä huutamista vasemmistoa vastaan, ja sitten Kumitonttu uhoaa lopussa, että Smith & Wesson jne...

En tiedä. Voiko vasemmistolaiseen järjettömyyteen vastata oikeistolaisella järjettömyydellä?

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Suunnitelmatalous ja epäluottamus - miksi natsi-Saksan sotakoneisto epäonnistui

1 Suunnitelmatalous

Etenkin sodan loppupuolella, resurssien ehtyessä natsi-Saksan suunnitelmatalous alkoi yskimään. Markkinat olisivat voineet allokoida käytettävissä olevat resurssit uudelleen - jos siis natsi-Saksassa olisi ollut markkinatalous. Nyt tehdaskapasiteettia jäi ilmeisesti seisomaan paikoilleen, samalla kun jotkut tehtaat olivat täysin ylikuormitettuja.

Sen sijaan markkinatalouteen luottaneet länsiliittoutuneet puskivat sotakalustoa Hitleriä vastaan liukuhihnat kuumina ja täydellä kapasiteetilla.

2 Epäluottamus

Hitler ei luottanut Wehrmachtin upseerikuntaan, koska se oli aatelis- ja porvaristaustaista. Hän pelkäsi koko ajan upseerikunnasta tulevaa syrjäyttämisuhkaa - ja syystäkin. Siten Hitlerin oli luotava Wehrmachtille kilpailija. Tuo kilpailija oli Waffen-SS. Samalla tapaa Hitler loi saksalaiselle julkishallinnolle kilpailijan, Allgemeine SS:n. Organisaation kahdentaminen loi kuitenkin tehottomuutta, koska organisaatioilla oli päällekkäisiä tehtäviä, ja ne kilpailivat toistensa kanssa. Esimerkiksi Normandian maihinnousun aikana Wehrmachtin ja Waffen-SS:n yksiköiden välillä oli kommunikaatio- ja koordinaatio-ongelmia.

Lisäksi Wehrmachtin ja Waffen-SS:n ammattiupseereiden välillä oli merkittäviä tasoeroja. Wehrmachtin päästrategi, kenraali von Manstein kommentoi Hitlerin suosikin, SS-kenraali Sepp Dietrichin ammattitaitoa näin: "Mies on yksinkertaisesti niin tyhmä, että yksinkertaisenkin tilanteen selittäminen kartalta vie tunteja".

perjantai 14. kesäkuuta 2013

Suomalaisilla on moraaliton suhtautuminen yhteiskunnan tukiin

Opintotuki, asumistuki, toimeentulotuki, työmarkkinatuki.

Oikeastaan tukiin voisi vielä laskea mukaan julkisen sektorin tarjoamat työpaikat ja opiskelupaikat.

Raha näyttää siis kelpaavan ihmisille. Vaikkei siitä olisi edes tarvis.

Väitän, että tänäkin päivänä kymmenettuhannet rikkaiden perheiden lapset nostavat aivan samalla lailla opintotukea kuin astetta köyhempien perheiden lapset. Vaikkei olisi mikään tarvis.

Ja väitänpä myös niinkin, että monet hetkellisesti työttömät nostavat myös työmarkkinatukea, vaikka tilillä olisi omaakin rahaa.

Suomalaiset ovat ymmärtäneet tukien tarkoituksen väärin

Tukien on tarkoitus toimia viimeisenä vaihtoehtona (last resort), siis kaiken muun pettäessä: ystävien, sukulaisten, omien työntekokykyjen jne.

Tukien tuhlaileva ja tarpeeton käyttö johtaa kasvavaan julkiseen velkaan, ja kasvavaan riippuvuuteen julkisesta sektorista.

Samoin tulisi suhtautua julkisen sektorin töihin. Töihin julkiselle sektorille vain jos minnekään muualle ei yksinkertaisesti pääse.

Tuki on yhteisresurssi

Tuet tulevat yhteiskunnan yhteisestä rahapussista. Samoin julkisen sektorin palkat. Eivät ne mistään sossun seinästä tule.

Jos tukia siis yhteisresurssia ylilaidunnetaan, johtaa se lopulta tukijärjestelmän vararikkoon. Silloin ei enää ole tukia sitten. Miettikääpä sitä, kun seuraavan kerran rustaatte tukikaavakkeita!

Tukea VAIN jos mitään muuta ei ole käytettävissä!

torstai 13. kesäkuuta 2013

Syyria on arabisosialistinen autoritaria


Wikipedia sanoo näin:
The two Ba'athist states which have been in existence (Iraq and Syria), through a policy of authoritarianism, forbid opposition and criticism of their ideology.

Samoin Assadin suku on ollut vallassa yli neljä vuosikymmentä, alkaen vuodesta 1971. Ongelmat ovat sittemmin kasautuneet, mikä on johtanut Syyrian sisällissotaan.

Ongelma arabisosialismissa kuten missä tahansa muussa sosialistisessa järjestelmässä on se, ettei siinä tapahdu uudistuksia. Seuraa jonkinlainen yhteiskunnallinen status-quo, jonka aikana korruptio lisääntyy, julkiset palvelut rappeutuvat ja erityisesti nuorisotyöttömyys lisääntyy.

Syyriassa on tapahtunut kaikki tämä. On eletty 40 vuotta lähes staattisessa järjestelmässä, jossa mikään ei ole muuttunut.

Nyttemmin länsi haluaa apajille, koska voi tuoda markkinatalouden ja demokratian ilosanomaa Syyriaan. Saa nähdä kuinka käy. Lännen tulisi pystyä tukemaan enemmän pro-länsimaisia ja markkinatalouden kannalta myötämielisiä poliitikkoja Syyriassa, jotta vanhoillis-islamistien valtaannousu Assadin mahdollisen kaatumisen jälkeen voitaisiin välttää.

Ilmeisesti kuitenkin länsi on ollut verrattain kykenemätön onnistuneeseen jälkihoitoon. Ainakin Egyptissä vanhoillis-islamistiset ainekset ovat saaneet huomattavan kannatuksen.

Lännen tulisi onnistua Syyriassa.

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Nyky-Turkista muovautumassa uusi Ottomaanivaltakunta

Näemmä näyttäisi siltä, että Turkista on tulossa modernin Turkin isän Atatürkin oppien vastaisesti taas islamilainen valtio. Tietää ainakin eurooppalaisille valtioille ongelmia, jos moraalisesta rappiosta kärsivällä Euroopalla on nationalistis-konservatiivinen Turkki kaakossa, kuilun partaalla kiikkuvan Kreikan naapurina.

Muutenkin Turkilla menee lujaa. Milttonin sukulaiset ovat raportoineet Turkista, ettei keskivertoturkkilaisella ole pulaa fyrkasta. Samoin turkkilainen kotimainen aseteollisuus on aktivoitunut huomattavasti. Turkissa tuotetaan kaikkea rynkyistä tankkeihin, jopa hävittäjäprojekti on aluillaan.

Tämä yhdistettynä jonkinlaiseen semi-teokratiaan, ja räjähdysherkkään Lähi-Idän tilanteeseen ei kuitenkaan tiedä hyvää.

Ainakin Kreikassa koittaa kuumat paikat, kun Kreikka pyörii syöksykierteessä ja Turkki vahvistuu entisestään. Nappaako Ottomaani-Turkki Kreikan kuin suupalan, jos kunnon sota syttyy?

maanantai 10. kesäkuuta 2013

AY-liike on ahne

Talouselämä tänään:

"Suurimpien yritysten tilinpäätöstiedot osoittavat, että palkankorotusvaraa on"

Lainaus:
"Alan suurimpien yritysten tilinpäätöstiedot osoittavat, että palkankorotusvaraa on olemassa", toteaa Selin.

No joo. PAM:han se siinä on taas vauhdissa.

Mutta.

Se, että yrityksen tilinpäätöstiedoissa on löysää, ei oikeuta vaatimaan lisää. Yrityksen omistajilla on oikeus perusteltuun ja lailliseen liikevoittoon. Etenkin kun PAM:in neuvottelemat palkat ovat ihan ok-tasolla.

Kaikki Suomessa TES:ien piirissä olevat henkilöt pärjäävät sillä palkallaan, jota heille maksetaan. Olettaen tietysti, ettei ole tehnyt tyhmyyksiä, kuten ylivelkaantunut, tai tehnyt yksinhuoltajana useita lapsia. Vähän päälle tonnilla kuussa saa hyvin vuokran maksettua, 300 eurolla ruokaa ja vielä kännykät, netit ja bussikortit päälle. Pitäisi vielä jäädä baarirahaa, ja jos säästää, niin etelänmatkalle pääsee kerran vuodessa.

Jos taas on lapsia, niin olisi järkevää ja vastuullista, että niitä hoitamassa olisi molemmat puolisot. Silloin kuukausitulot nousevat yli 2000 euroon, jos molemmat puolisot ovat kokopäivä-TES työssä.

Palkankorotuksille oltava riittävät perustelut

Palkankorotus ei saa olla vuosittainen automaatti. EK:n tarjoama nollalinja on ihan perusteltu.

Jos palkankorotuksia perustellaan sillä, että elinkustannukset nousevat, niin tottakai ne nousevat, kun vuokranantajat ja kauppiaat tietävät palkansaajilla olevan enemmän rahaa aina palkankorotusten jälkeen. Siten palkankorotusten tuoma ostovoima "nollautuu" pitkällä aikavälillä.

Enemmän palkkaa voisi maksaa, jos tuottavuus lisääntyy samassa suhteessa. Näin ei kuitenkaan palvelualoilla todennäköisesti käy.

SUMMA SUMMARUM

AY-liike on ahne. "Raamisovuilla" ja jatkuvilla palkankorotuksilla AY-liike kaivaa maata omien jalkojensa alta.



Note
Miltton on itse palkansaaja, mutta ei kuulu mihinkään ammattiliittoon. Hän ei omista minkään yhtiön osakkeita, tai muita rahoitusinstrumentteja, kuten rahastoja tai optioita.

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Koulujärjestelmän uudistus Suomessa

Karkea hahmotelma siitä, miten suomalaista koulujärjestelmää voisi uudistaa.

1 Koulutussetelit ja yksityiset koulut
-Valinnan varaa koulutukseen. Yksityisiin kouluihin köyhille lapsille koulutusseteli.

2 Keskusjohtoisesta peruskoulun opetussuunnitelmasta luopuminen
-Tarkoittaa myös keskusjohtoisesta opettajakoulutuksesta luopumista. Peruskoulun ongelma on se, että se pyrkii muovaamaan kaikki samaan muottiin. Opetuksen diversiteettiä kasvatettava.

3 Ei uskontotunteja tai elämänkatsomustietoa
-Jokainen osallistuu uskontotunnille siinä seurakunnassa johon kuuluu, kouluajan ulkopuolella. Ei pakkouskontoa. Palvelee niin kristittyjä, ateisteja kuin muslimeitakin.

4 Liikuntatunnit
-Sijoitettava siten, että urheiluseuroihin kuuluvat pääsevät harjoituksiinsa. Urheiluseuroihin kuuluville vapautus liikuntatunneista, jotta voivat keskittyä 100-prosenttisesti lajiinsa. Muille tavoitehakuista liikuntaa, esim. tavoitteena 2500 metrin juoksun tuloksen parantaminen intervallein. Liikalihaville, ei-motivoituneille ja terveysongelmaisille vapautus liikunnasta.

5 Kielitunnit
-Suomessa on paljon ulkomaalaistaustaisia, jotka toimivat kieltenopettajina tai tulkkeina. Heidän lahjakkuuttaan hyödynnettävä koulujärjestelmässä. Suomalainen kieltenopettajakoulutus hajautettava/yksityistettävä kohdan 2 mukaan.

6 Pakkoruotsia vain ruotsinkielisillä alueilla
-Esimerkiksi Itä-Suomessa voidaan keskittyä venäjänkielen opiskeluun.

7 Valinnaisaineiden tilalle yritysten ja yhdistysten tarjoamia lyhytkursseja
-Kotitaloustunnin sijaan paikallinen ravintola voi tarjota oppitunteja erilaisten ruokalajien valmistuksessa. Jos paikkakunnalla on iso hevosopisto, voi se tarjota oppilaille kurssitarjontaansa.

8 Siirtyminen vaiheittain yhteiskunnan kustantamasta koulutuksesta yksityisrahoitteiseen koulutukseen
-Piittaamattomat vanhemmat eivät kuitenkaan arvosta tai tue lastensa koulunkäyntiä - oli koulutus sitten julkis- tai yksityisrahoitteista.

9 Ei ruokailua koulun tiloissa.
-Loppuu se iänikuinen valittaminen kouluruoan laadusta, hinnasta, valmistustavasta jne. Omat eväät tai käynti läheisessä ravitsemuslaitoksessa.

10 Ei poliittis-ideologista opetusta
-Koulu ja politiikka erotettava toisistaan. Erityisesti historia-yhteiskuntaopin oppikirjoihin tuotava neutraalia sävyä.